Maikrahv

Tunnetko Tallinnan legendat? – 3 tarinaa menneisyydestä

Tallinnan ensimaininnasta tulee tänä kesänä kuluneeksi 800 vuotta. Kaupunkiin liittyy toinen toistaan jännittävämpiä legendoja, mutta ovatko ne satuja vai tarinoita tosielämästä? 

Taivaasta leijaillut lippu

Tänä kesänä, tarkemmin 15. kesäkuuta, juhlitaan Tallinnan ensimaininnan 800-vuotisjuhlaa.

Henrikin Liivinmaan kronikassa mainitaan Tallinnassa 15. kesäkuuta 1219  käyty taistelu Tanskan ja Viron joukkojen välillä. Tasaväkisen kamppailun voittivat lopulta tanskalaiset. Kyseessä on ensimmäinen luotettava kirjallinen merkintä Tallinnasta.

Tanskassa muistiin pannun tarinan mukaan myös Tanskan lippu, Dannebrog, syntyi saman taistelun tuoksinassa.

Taistelun alussa niskan päällä olivat virolaiset, minkä vuoksi Tanskan kuningas Valdemar II ryhtyi rukoilemaan. Sen seurauksena taivaasta leijailikin punainen valkoristinen lippu, joka johdatti tanskalaiset voittoon. Tämän kaiken kerrotaan tapahtuneen Tanskan kuninkaan tarhassa, vain kivenheiton päässä Maikrahvista.

Nykyään Tanskan lipusta tuttu symboliikka näkyy Tallinnan pienessä vaakunassa, samoin Keskikaupungin ja Kristiinen kaupunginosavaakunoissa. Myös Tallinnan nimen uskotaan olevan peräisin ilmauksesta „Taani-linn“, joka tarkoittaa tanskalaista kaupunkia.

Suuri salaisuus

Tallinnassa oli aikanaan laki, ettei yksikään kaupunginhallituksen virkamies saanut paljastaa tehtyjä päätöksiä ulkopuolisille. Kerran eräs tuomasi kuitenkin rikkoi sääntöä ja sanoi vaimolleen:

„Tiedät kyllä, etten saisi kertoa, mutta kerron sinulle kuitenkin. Syyllinen tuomittiin kuolemaan. Mutta älä puhu tästä kenellekään!“

Vaimo lupasi pitää salaisuuden, mutta kertoi siitä kuitenkin ystävättärelleen. Tämä kertoi omalle tuttavalleen. Pian salaisuuden tiesi puoli Tallinnaa.

Paljastus saavutti myös kaupunginhallituksen, minkä vuoksi laverrellut tuomari päätettiin kutsua kuultavaksi. Hänet löydettiin kotoa leikkimästä lasten kanssa hevosta.

Kaupunginhallitus teki päätöksen: tuomari todettiin syylliseksi ja hänet määrättiin konttaamaan kolme kertaa Raatihuoneentorin ympäri köysi suussaan, nainen selässään, naisella vitsakimppu kädessään. Sen jälkeen pyöveli mestasi miehen.

Varoitukseksi kaupunkilaisille vuoltiin puusta tuomarin kuva vitsakimppua pitelevä nainen selässään. Veistos on edelleen nähtävillä Tallinnan raatihuoneella, ja se muistuttaa meitä ammattisalaisuuksien pitämisen tärkeydestä.

Tuomarin ruumis haudattiin Raatihuoneentorille. Kaksi toisista poikkeavaa mukulakiveä osoittavat Saiakang-kujan suulla sijaitsevan hautapaikan edelleen, vain muutama askel Maikrahvista Raadin apteekin suuntaan.

Lavertelevan tuomarin hautapaikkaa osoittavat L:n muotoiset kivet jäävät kesällä terassirakennelmien alle. Paras hetki käydä katsomassa legendaan liittyvää kohdetta onkin kesäkauden ulkopuolella, kun maassa ei ole lunta – esimerkiksi juuri nyt.

Toukokreivin legenda

Keskiaikaisessa Tallinnassa valittiin joka kevät helluntain aikaan Maikrahv eli Toukokreivi. Toukokreivi oli kevään symboli, jolle omistetussa juhlassa iloittiin pitkän talven kukistumisesta ja kevään tulosta.

Suurkillan ja Mustapäiden veljeskunnan yhdessä järjestämät juhlallisuudet kestivät koko viikon. Maanantaina pidettiin juhlavat syömingit, tiistaina siirryttiin komeana kulkueena kaupungin ulkopuolelle Koplin tammistoon. Siellä pidettiin turnajaiset, joissa kilpailtiin ratsastamisessa ja ammunnassa. Parhaiten pärjännyt julistettiin Toukokreiviksi ja palkittiin koivuseppeleellä.

Kulkueessa kaupunkiin palattuaan tuore Toukokreivi valitsi kahdeksan kaunottaren joukosta itselleen Toukokreivittären Suuren rantaportin edessä sijainneessa ruusutarhassa. Lisäksi Toukokreivi sai armahtaa yhden vangin.

Torstaina kierrettiin kaupunkia kulkueessa, sunnuntaina juhlittiin uusien syöminkien ja tanssiaisten parissa. Toukokreivi tarjosi ateriat naisseuralaisilleen ja soihdunkantajilleen sekä uhrasi 30 markkaa syöminkien hyväksi.

Toukokreivin titteli myönnettiin yhdeksi vuodeksi. Kirkkopyhinä Toukokreivi osallistui kulkueisiin, joissa kannettiin suuria kynttilöitä, „Toukokreivin tulia“. Seuraavana vuonna Toukokreivi edusti viimeistä kertaa osallistumalla seuraajansa valintaan.

Ravintola Maikrahv on saanut nimensä Toukokreivin legendan mukaan. Lue legendasta tarkemmin täältä.

Maikrahvin legenda on maalattu myös Ravintola Maikrahvin seinille.

Lisää legendoja löydät esimerkiksi tämän blogin lähteenä käytetystä kirjasta „Tallinn legendides“ (Grenader, 2005; myös suomeksi ilmestynyttä kirjaa saattaa vielä löytyä Tallinnan antikvariaateista). Maikrahvin lähellä sijaitsevassa Tallinnan Legendat -museossa sukellat legendojen maailmaan puolestaan oikeiden näyttelijöiden ja erikoistehosteiden avulla.

Legendoihin tutustumisen lomassa olet tervetullut myös luoksemme Maikrahviin. Odotamme Sinua Raatihuoneentorilla, keskellä Tallinnan mystistä vanhaakaupunkia!

 

VARAA PÖYTÄ

 

(Kuvat: Kadi-Liis Koppel / Visit Tallinn, Terhi Pääskylä-Malmström ja Ravintola Maikrahv)