Maikrahv

Tallinnassa juhlitaan heinäkuussa laulu- ja tanssijuhlia – ”Laulujuhlat ovat olennainen osa virolaisuutta”

Tallinnassa vietetään tulevana kesänä taas laulu- ja tanssijuhlia. Nettilehti Tallinna24 kävi kuoroharjoituksissa selvittämässä, miksi myös suomalaisen kannattaa matkustaa juhlahumuun.

Tämänvuotisilla laulu- ja tanssijuhlilla juhlitaan pyöreitä: ensimmäisistä laulujuhlista on kulunut 150 vuotta ja 85-vuotiaat tanssijuhlat järjestetään 20. kertaa.

Ensimmäiset laulujuhlat pidettiin Tartossa vuonna 1869. Niiden alkuunpanijana toimi virolainen opettaja, lukkari ja lehtimies Johann Voldemar Jannsen. Sittemmin laulujuhlien rinnalle syntyivät myös kansantansseihin keskittyvät tanssijuhlat.

Laulu- ja tanssijuhlat järjestetään viiden vuoden välein. Tänä vuonna juhlapäivät ovat 4.–7. heinäkuuta. Ohjelmaan kuuluu kolme Kalevin stadionilla järjestettävää tanssiesitystä, Poolamäen puistossa soiva kansanmusiikkikonsertti sekä kaksi suurta kuorokonserttia Tallinnan laulukentällä.

Liput, matkat ja majoitus kannattaa varata heti. Tanssijuhlien ja kansanmusiikkikonsertin liput on loppuunmyyty, mutta matkanjärjestäjien ennakkovaraamia lippuja vapautunee myyntiin kevään kuluessa. Laulukentälle mahtuu enemmän väkeä, tosin viivytellä ei laulujuhlienkaan suhteen kannata.

Laulu- ja tanssijuhlien lippuja myy Piletilevi. Pakettimatkoja järjestävät puolestaan useat suomalaiset matkatoimistot ja Viro-seurat.

Virolaisten yhdistäjä

Laulujuhlille Tallinnassa harjoitteleva poliisin ja rajavartioston sekakuoro aKord myöntää, että suomalaisen voi olla vaikea käsittää laulu- ja tanssijuhlatradition merkitystä virolaisille. Kyse kun ei ole mistä tahansa tapahtumasta, vaan kansakuntaa läpi vaikeiden vuosikymmenten kannatelleesta perinteestä. Ei ole lainkaan liioiteltua sanoa, että laulu piti Viron pystyssä läpi miehitysvuosien.

„Laulujuhlat ovat olennainen osa virolaisuutta. Meille on kerrottu lapsesta saakka, miten lauloimme vierasta valtaa vastaan ja kuinka laulu lopulta toi vapauden“, sanoo aKordissa laulava Kairi.

Myös neuvostovuosina laulettiin ja tanssittiin, mutta ajan hengen mukaisesti juhlat oli valjastettu kommunistisen ideologian palvelukseen. „Muodoltaan kansallinen, sisällöltään sosialistinen“ oli aikansa mantra, jota laulu- ja tanssijuhlatkin kuuliaisesti toistivat – kunnes virallinen osuus oli ohi.

„Lopussa laulettiin aina isänmaallisia lauluja. Viranomaiset eivät voineet sitä kieltääkään, koska seurauksena olisi todennäköisesti ollut levottomuuksia“, Maris ja Hele kertovat.

„Juhlilla käytiin vaikka vain yhden isänmaallisen laulun takia. Sorrettu kansa tunsi hetken aikaa olevansa yhtä.“

Vielä vapaassa Virossakin moni laulu saa silmäkulmat kostumaan.

„Laulujuhlien vakiohjelmistossa on kappaleita, joiden laulaminen on aivan mahdotonta. Ne ovat niin liikuttavia. Mutta juuri sen tunteen takia laulujuhlille mennäänkin“, Anneli toteaa.

„Suomalaisille Finlandia-hymni voisi olla jotakin vastaavaa“, Ilja pohtii.

„Virossa samalla tavalla latautuneita lauluja on kuitenkin paljon enemmän.“

Poliisin ja rajavartioston sekakuoro aKord harjoittelee laulujuhlia varten Tallinnassa. Osa kuorolaisista poseerasi Tallinna24:lle viimeviikkoisten yhteisharjoitusten lomassa.

Suurella työllä laulukaaren alle

Kuorot tekevät laulujuhlille päästäkseen suuren työn. aKord kokoontuu harjoittelemaan joka tiistai, lisäksi harjoitusohjelmaan kuuluu viikonloppuihin ajoittuvia laulupäiviä sekä kaikkien Tallinnan kuorojen yhteisiä harjoituksia ja niiden yhteydessä järjestettäviä karsivia koe-esiintymisiä.

„Esimerkiksi meidän sekakuorollamme on harjoiteltavanaan kahden nuottikirjan verran lauluja. Jotkut meistä laulavat lisäksi nais- tai mieskuorossa, joilla on niin ikään omat ohjelmistonsa“, Kairi selvittää.

„On upea tunne astua kaikkien ponnistelujen jälkeen laulukaaren alle kymmenien tuhansien laulajien kanssa. Suomalaiskatsoja ehkä ymmärtää tunteen kertoessaan kaiken paikan päällä kokemansa neljällä tai viidellä.“

Tärkeä osa kokemusta on myös Tallinnan läpi marssiva laulajien ja tanssijoiden kulkue. Kansallispukuihin tai ryhmänsä omiin asuihin sonnustautuneet esiintyjät ja heidän ohimarssiaan seuraamaan tulleet katsojat pysäyttävät kaupungin liikenteen tunneiksi.

„Kulkuehan on laulujuhlien parasta antia“, Ly huudahtaa.

„Loppujen lopuksi kansallispuvun käytölle on aika vähän tilanteita. Kulkue on niistä yksi sekä juhlien esiintyjille että katsojille.“

Valmistaudu pitkiin juhliin!

Laulujuhlilla kuullaan tuttujen sävelten lisäksi myös paljon uutta musiikkia.

„Laulujuhlia varten kirjoitettujen uusien laulujen harjoittelu on usein hankalaa, mutta lopulta niistä tulee kuorojen lempilauluja, joita viime kerrallakin laulettiin vielä pitkään juhlan virallisen ohjelman päätyttyä“, Kairi huomauttaa.

Turistin ei siis kannatakaan varata paluulippua päivän viimeiselle laivalle, vaan nauttia juhlasta loppuun saakka. Ja mikäli laulujuhlakärpänen oikein puraisee, ei seuraavia juhlia tarvitse odottaa aivan viittä vuotta.

„Yleislaulujuhlien välivuosina järjestetään myös nuorten laulu- ja tanssijuhlat“, Kristjan muistuttaa.

„Niiltä lauluinnostus lähteekin“, Ly ja Kairi komppaavat.

„Lapsena laulujuhlien merkitystä ei vielä täysin ymmärrä, vaan kyse on ennemminkin seikkailusta. Myöhemmin juhlat auttavat muodostamaan kokonaiskuvan isänmaallisuudesta.“

Laulu- ja tanssijuhlakulkue valtaa Tallinnan kadut taas lauantaina 6. heinäkuuta. Viisi vuotta sitten juhlille osallistui 33 000 laulajaa, 10 000 tanssijaa ja 153 000 katsojaa kaikkialta Virosta – yhteensä 15 prosenttia kaikista Viron asukkaista. Paljon esiintyjiä ja laulajia saapuu myös ulkomailta.

Hymyilevä Tallinna

Laulu- ja tanssijuhlaviikonlopun ajan Tallinna on aina täynnä iloisia ja hymyileviä ihmisiä.

„Virolainen ei toiselle hevin pukahda. Laulujuhlien aikana on toisin“, ovat Hele ja Anneli huomanneet.

Myös joukkoliikenne ovat juhlaväkeä pullollaan.

„Minä istuin viime laulujuhlien aikaan erään täysin vieraan naisen sylissä, jotta kaikki mahtuisivat kyytiin. Yhtäkkiä joku keksi aloittaa yhteislaulun ja koko bussi raikui Tuljak-laulun tahdissa“, aKordin kuoronjohtaja Leiu Tõnissaar nauraa.

„Kaiken kaikkiaan laulujuhlat muistuttavat meille, mitä on olla virolainen. Samalla ne ovat muistutus siitä, että vaikka arjessa olemmekin toisillemme vähän juroja, osaamme tarpeen tullen toimia myös yhtenä yhtenäisenä joukkona“, Kairi summaa.


aKordin laulajat esiintyvät jutussa työnsä luonteen vuoksi poikkeuksellisesti vain etunimillään.

 

Laulu- ja tanssijuhlien ohjelma

  • 1.6.–3.7. Laulujuhlien tuli kulkee Tartosta Tallinnaan
  • To 4.7. klo 19.00 Tanssijuhlien 1. esitys
  • Pe 5.7. klo 11.00 Tanssijuhlien 2. esitys
  • Pe 5.7. klo 14.00 Kansanmusiikkikonsertti
  • Pe 5.7. klo 18.00 Tanssijuhlien 3. esitys
  • La 6.7. klo 13.00–18.00 Laulajien ja tanssijoiden kulkue
  • La 6.7. klo 19.00 Laulujuhlien avajaiskonsertti
  • Su 7.7. klo 14.00 Laulujuhlien pääkonsertti

Laulu- ja tanssijuhlien virallinen kotisivu: https://2019.laulupidu.ee

 

Teksti: Terhi Pääskylä-Malmström
Kuvat: Kirsti Eerik / Visit Tallinn, Terhi Pääskylä-Malmström ja Maili Saia / Visit Tallinn